(Teksti, jonka joskus kirjoitin media-alan opinnoissa opintoblogiin)
Painotuotteiden virheistä syytellään usein painovirhepaholaista. Syy virheisiin löytyy yleensä kuitenkin jostain ihan muualta kuin sieltä painosta, jonne julkaisun tekijä ei ole ehkä koskaan jalallaan astunutkaan.
On monta asiaa, jotka on oltava kunnossa painoon menevässä aineistossa, muutakin kuin itse tekstin tai kuvien sisällön virheettömyys, jotta kaikki menee niinkuin Strömsössä. Jos painossa joudutaan tekemään korjauksia, siitä saatetaan veloittaa lisämaksua. Painossa ei välttämättä kuitenkaan korjata yhtään mitään, vaikka jotain olisikin pielessä, ja painotuotteen tekijä saa syyttää ihan vain itseään.
Painossa (varsinkin offsetpainossa) voi kyllä tapahtua esimerkiksi pientä kohdistusvirhettä, joka aiheuttaa epäterävyyttä, ja se täytyy ottaa huomioon painotyötä tehdessä. Monet määritykset on helppo ymmärtää ja muistaa, mutta jotkut ovat hieman hankalampia, kuten esimerkiksi päällepainatus-ja lihotusarvot.
(Offsetpainolla painetaan ihan ”oikeilla” isoilla painokoneilla, joissa kukin osaväri painetaan erikseen eri painopelliltä. Offsetilla painetaan yleensä vain isompia määriä. Alle tuhannen kappaleen määrät tulostetaan yleensä digitulostimilla.)
Aineistoon on ensinnäkin määriteltävä leikkuumerkit ja leikkuuvarat, ja sijoitettava tiedoston reunassa sijaitsevat kuvat tai linjat menemään leikkuulinjan yli, (eikä rajautumaan juuri tiedoston reunaan tai leikkuulinjaan) jotta sivun reunoissa ei ole vaarana pilkahtaa valkoinen reuna puhtaaksileikkaamisen jälkeen.
Kuvat ja grafiikka on oltava oikeassa resoluutiossa, ja kuvat on käsiteltävä ja talletettava oikeaan tiedostomuotoon ja kokoon. Digipainoon, offsetpainoon ja seripainoon on omat vaatimuksensa, jotka kannattaa selvittää painosta etukäteen.
Työn värit on oltava ko. painoaineiston vaatimusten mukaan oikeassa muodossa, ja turhat värit kannattaa poistaa tiedostosta, jotta ne eivät kasvata turhaan tiedostokokoa.
On hyvä tehdä monisivuinen työ asemointia varten valmiiksi neljällä jaolliseksi sivumäärältään.
Tiedostossa on oltava myös oikeanlainen väriprofiili, jotta tiedosto näyttää painettuna mahdollisimman samannäköiseltä kuin se näyttää tietokoneen näytöllä.
On myös oltava tarkkana esimerkiksi negatiivitekstien, pienien tekstien ja ohuiden linjojen kanssa.
Preflight-työkalulla voidaan varmistaa, että AdobenPDF -tiedosto on kunnossa. Preflight-työkalu analysoi PDF-tiedoston sisällön sekä tarkistaa sen kelvollisuuden tulostamista varten, ja se voi myös korjata virheitä. Tarkistus vertaa tiedostoa käyttäjän määrittämiin arvoihin, joita kutsutaan Preflight-profiileiksi. Preflight-tarkistus havaitsee ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi väreihin, kirjasimiin, läpinäkyvyyteen, kuvan tarkkuuteen, väriaineen määrään ja PDF-version yhteensopivuuteen.
Adoben sivuilla neuvotaan näin. ”Ennen kuin käytät Preflight-työkalua tai luot PDF-tiedoston tulostettavaksi, noudata seuraavia suosituksia: Jos PDF-tiedostot on luotu Acrobat Distillerillä, InDesignilla tai Illustratorilla, optimoi ne tulostusta tai painoa varten. Käytä joko Distillerin tai InDesignin PDF-tyylien valmiita asetuksia tai tulostuksen palveluntarjoajan toimittamia asetuksia. Sisällytä kaikki kirjasimet dokumenttiin lähdesovelluksessa. Sisällyttäminen estää kirjasimien korvaamisen.”
Hansaprintin nettisivuilta löytyy hyvin havainnollistetut ohjeet: https://www.hansaprint.fi/wp-content/uploads/2018/11/Prepress_opas.pdf
PDF:n talletus ja siirto
Valmis aineisto toimitetaan yleensä painoon PDF-tiedostona sähköpostilla (tarvittaessa pakattuna) tai FTP-siirtona, yleensä Adoben Acrobat tai Distiller -ohjelmalla talletettuna. Monisivuinen taittotiedosto eksportataan pdf:ksi yleensä sivuina, ei aukeamina, ja se talletetaan oikeaan lopulliseen kokoon tehtynä. Tiedostojen nimissä ei pidä käyttää ääkkösiä tai erikoismerkkejä, ja mahdollisen välilyönnin sijaan pitäisi käyttää alaviivaa (abcde_fghi).
Kun eksporttaa työtä PDF:ksi esimerkiksi InDesignistä, on hyvä, että siihen sijoitetut kuvat ovat linkitettyjä, samassa tiedostokansiossa ko. tiedoston kanssa. Jostain muualta ”copy-pastettu” kuva saattaa näyttää näytöllä ja PDF:ssä olevan ok, mutta painettuna/tulostettuna voikin olla huono.
Myöskään png-kuvaa ei kannata käyttää painotiedostossa. Se saattaa näyttää olevan näytöllä ok, mutta painettuna/tulostettuna se saattaa tehdä esimerkiksi harmaan taustalaatikon, vaikka olisi taustaton (syvätty kuva).
Jonkinlainen vedos kannattaa aina katsoa ennen varsinaista painatusta/tulostusta, jos se on mahdollista.
Jos on kyseessä valtavan suurikokoinen työ, tiedosto on mahdollista tehdä pienemmässäkin koossa, mutta painosta on otettava selvää oikea pienennyssuhde ja muut mahdolliset vaatimukset. Muulloinkin, jos kyseessä on jokin erikoistuote, painosta täytyy etukäteen tarkistaa, että kaikki tulee määriteltyä oikein.
Painotuotetta tehdessä on noudatettava toimeksiantajan graafista ohjeistusta, jos sellainen on olemassa, jotta tulee käyttäneeksi esimerkiksi juuri oikeita fontteja ja värejä, jotka on yleensä tarkkaan määritelty väriarvoineen.
Leikkuumerkit (ja leikkuuvarat eli bleedit) on oltava aina tiedostossa mukana puhtaaksileikkausta varten. Leikkuuvaraa neuvotaan laittamaan yksipuoleisiin tulostuksiin yleensä 3 mm, joskus 5 mm, kaksipuoleisiin jopa 10 mm. Kaikki väripinnat ja kuvat, jotka tulevat sivun reunaan asti, vedetään siis leikkuuvaran verran sivun reunan yli. Bleed-merkkejä tarvitaan joskus myös.
Kuvien resoluutiovaatimus painotuotteisiin on usein 300 ppi/dpi, mutta ei aina. Kauempaa katsottaviin todella suuriin tuotteisiin saattaa riittää pienempikin resoluutio tai kuvat voivat olla vektorikgrafiikkamuodossa. Digitaalitulostuksessa saattaa myös riittää pienempikin.
Painotöissä pitää käyttää yleisesti käytettyjä väriprofiileja. Neliväritöissä esimerkiksi Europe ISO Coated FOGRA 39 tai ko. painon omaa profiilia. Painon nettisivuilta on usein ladattavissa JobOpitons-tiedosto Adoben ohjelmistoja varten.
On tarkistettava, että nelivärityössä kaikki värit ovat CMYK-värejä, digitöissä voivat olla myös GRB-värejä, mahdolliset lisävärillä painettavat värit Pantone spot -muodossa. Työstä neuvotaan poistamaan käyttämättömät värimääritykset ennen tallettamista.
Fontit tulee olla sisällytettyinä kokonaisuudessaan PDF-tiedostoon.
On muistettava käyttää sataprosenttista mustaa tekstissä, viivoissa ja värilaatikoissa, ei nelivärimustaa, jossa pienikin osavärien kohdistusheitto aiheuttaa epäterävyyttä. Tämä on erittäin tärkeää erityisesti offsetpainossa.
Kun mustan tekstin koko on alle 24 pistettä, on käytettävä päällepainatusta (overprint), jolla estetään tekstin alle syntyvä aukko Kun mustan tekstin koko on yli 24 pistettä, tai työssä on isoja mustia pintoja, tulee kuva avata tekstin alta ja käyttää lihotusta tai käyttää voimakasta mustaa (Rich black), jossa on mukana myös muita osavärejä. Tekstin voi sijoittaa neliväritaustalle niin, että leikkaa tekstin alle mustan laatikon, joka leikataan auki määrittelemällä mustan densiteetiksi 99%.
Erweko -paino sanoo näin: Tarvittaessa määrittelemme työlle lihotusarvot. Järjestelmä laittaa automaattisesti päällepainatusasetuksen 100 % mustalle värille. Järjestelmä ei poista asiakkaan objektikohtaisesti määrittelemiä päällepainatusasetuksia. Kuvan päälle tulevissa 100 % mustissa laatikoissa on suositeltavaa käyttää lisäksi 40 % syaania (rich black) tai sitten päällepainatusasetus on poistettava laatikosta.
Adobe Indesign ohjeissa sanotaan näin: ”jos et ole muuttanut Läpinäkyvyys-paneelissa kuvituksen läpinäkyvyyttä, kuvituksen täyttö ja viivat ovat läpinäkymättömiä, sillä päällä oleva väri syrjäyttää eli rajaa pois alla olevan värin. Voit estää värien katoamisen Määritteet-paneelin Päällepainatus-asetuksilla. Kun olet määrittänyt päällepainatusasetukset, voit esikatsella niiden vaikutuksia näytössä.”
Adoben ohjeita päällepainatuksesta: https://helpx.adobe.com/fi/indesign/using/overprinting.html
Kuvat
Kuviin täytyy tehdä perussäädöt ennen taitto-ohjelmaan viemistä. Kuvakoon muuttaminen taitto-ohjelmassa voi muuttaa myös kuvan resoluutiota, joten kuvat on hyvä säätää mahdollisimman oikeaan kokoon kuvankäsittelyohjelmassa. Photoshopissa kuvaa tai elementtiä kuvassa, ei kannata venytellä pienemmäksi ja sitten taas isommaksi, koska se hukkaa pikseleitä.
Kuvien säädöissä on tärkeää vaaleiden ja tummien sävyjen säätö. Vaalein sävy kuvassa ei saisi olla 0% eikä tummin sävy 100%, vaan vaalein sävy oltava ainakin muutaman prosentin luokkaa ja tummin muutamia prosentteja alle sadan, jotta kuvat eivät ole vaaleimmilta kohdiltaan palaneet puhki tai tummimmilta kohdiltaan tukossa. Usein kuvia on hyvä myös ainakin hieman terävöittää ja kirkastaa.
Kuvat talletetaan jpeg-, eps- tai tiff-muodossa. Nykyään jpeg on tavanomaisin talletusmuoto, ja siinä muodossa kuvat useimmiten tuodaan taitto-ohjelmaan. Indesign-ohjelmalla taitettaessa kuva voi olla myös psd- tai pdf-muodossa.
Nelivärikuvien on oltava värieroteltuja eli cmyk-muodossa. Jotkut digipainot kääntävät rgb-kuvat RIP:ssä cmykkiin. Jos haluaa toimittaa kuvat rgb-muodossa, niin siitä on hyvä sopia etukäteen painon kanssa. Jpeg-kuvien tallentamisessa(pakkaamisessa) on käytettävä maksimilaatua
Hyvin ohuita linjoja ei pitäisi käyttää monivärisenä, rasteroituna tai negatiivisina. Alle 0,5 pisteen linjan kanssa täytyy olla varovainen, eikä alle 0.25 pisteen linjaa kannata käyttää ollenkaan. Ei pidä käyttää hiuslinjamäärittelyä, vaan määritellä aina linjan paksuus lukuarvoilla. Jos tiedostossa on tärkeitä ohuita linjoja, täytyy neuvotella painon kanssa.
Fontit liitetään tulostettavan julkaisun mukaan. Neuvotaan, että TrueType-fontteja ei kannata käyttää.
Pitäisi myös muistaa käyttää fonttien kursiivi -ja lihotusfonttileikkauksia(siis eri fonttitiedosto), eikä klikata taitto-ohjelman tarjoamaa kursivointia ja lihotusta. Alle 10 pisteen negatekstien kanssa kannattaa olla varovainen. Pienikin osavärien kohdistusheitto saattaa tehdä tekstin epäselväksi
Jos luot tietokoneohjelmalla kuvitusta, jossa on paljon viivoja, kuvioita ja muita muotoja, voi olla parempi vaihtoehto tehdä se esimerkiksi InDesignissä tai Illustratorissa, joka tekee vektorigrafiikkaa, kuin pikseligrafiikkaa tuottavassa Photoshopissa. Vektorigrafiikan jälki on huomattavasti terävämpää.
Adoben ohjelmien tarjoamien efektien (varjot, liukuvärit ym) kanssa täytyy olla varovainen. Esimerkiksi eri pdf-tallennusmuotoversiot saattavat käsitellä niitä eri tavoin ja tulostus/painatusjälki erilainen kuin toivottu. Jos työssä on efektejä, kannattaa varmasti neuvotella painon kanssa etukäteen.
Punamusta -paino neuvoo, että jälkikäsittelyn ohjausmerkinnät, kuten leikkuulinjat, nuuttauslinjat jne. on oltava aineistossa SPOT-väreinä omilla layereillaan. Lisäksi kyseisten ohjausmerkintöjen taso tulisi olla alimpana tasona eli tulostettavan aineiston takana.
Värien ilmoittaminen
1/0 = päällipuolella musta painoväri
1/1 = molemmat puolet mustalla painovärillä
4 /0 = päällipuoli nelivärisenä
4/4 = molemmat puolet nelivärisenä
4/1 = päällipuoli nelivärisenä, taustapuolella musta painoväri.
Hyviä linkkejä:
Aloittelijan opas painotuotteen valmisteluun ja painoon lähettämiseen https://design.tutsplus.com/fi/articles/the-beginners-guide-to-prepping-and-sending-to-print–cms-23657
Kuinka tehdä sanomalehtipaperille sopiva PDF-tiedosto? Aevik media/Aatu Komsi:
http://www.aevikmedia.fi/ict/2017/03/09/kuinka-tehda-sanomalehtipaperille-sopiva-pdf-tiedosto/
Adobe InDesign PDF-ohje kuvineen
https://www.adigi.fi/painoaineiston-ohjeet/indesign/
PDF-ohjeet Adobe Illustratorille kuvineen
https://www.adigi.fi/painoaineiston-ohjeet/illustrator/
Leikkuuvaraohje Adobe Photoshopille
https://www.adigi.fi/painoaineiston-ohjeet/photoshop/
Dokumenttien analysointi Preflight-työkalulla
https://helpx.adobe.com/fi/acrobat/using/analyzing-documents-preflight-tool-acrobat.html
Sanomalehtien liitto, ilmoitusopas:
http://portfolio-web.ess.fi/www/lataukset/SLL_TekijanOpas.pdf
Hansaprintin prepress-opas:
https://www.hansaprint.fi/wp-content/uploads/2018/11/Prepress_opas.pdf