Kilpajuoksussa kehittämään 100% musta pinta ollaan jo kalkkiviivoilla. (99,995 %) Täysin musta pinta ei heijasta takaisin yhtään siihen osuvaa valoa, vaan imee sen kokonaan itseensä, jollon pinta näyttää pikimustalta aukolta.
Maailman mustimman mustan kehitysvaiheisiin on mielenkiintoista tutustua nyt, kun on mahdollista päästä näkemään kohuttuja Anish Kapoorin teoksia omin silmin Suomessa.
Anish Kapoor ja Vantablack (99,965% )
Scehrlachius-museossa Mäntässä on esillä brittiläis-intialaisen kuvanveistäjä Anish Kapoorin näyttely 4.4.2027 asti, jossa voi nähdä mm. hänen kuuluisalla ”Vantablackilla” toteutettuja taideteoksiaan. Vantablack oli jonkin aikaa maailman mustin musta pinnoite.
Vuonna 2016 syntyi valtava kohu, kun Kapoor osti Surrey NanoSystemsiltä sen kaksi vuotta aiemmin kehittämän Vantablackin yksinoikeuden käyttää sitä taiteessaan, mikä suututti muun taideyhteisön, sillä kukaan muu taiteilija ei saanut käyttää materiaalia teoksissaan.
Materiaalin nimi on lyhenne sanoista Vertically Aligned Nano Tube Array (pystysuoraan järjestetty nanoputkirakenne) ja sanasta black (musta). Se on kehitetty herkkien optisten laitteiden tarpeisiin mm. puolustusteollisuuteen ja lääketieteellisiin laitteisiin, mm. Avaruusteknologiassa ja satelliiteissa estämässä hajavalon pääsyä kaukoputkiin.
Vantablack imee itseensä jopa yli 99,965 prosenttia siihen osuvasta valosta. Se ei ole maalia tai pigmenttiä vaan pintapinnoite, joka koostuu miljardeista pystysuorista mikroskooppisista hiilinanoputkista, jotka ovat noin 10 000 kertaa ihmishiusta ohuempia.
Kun valo osuu tuohon materiaaliin, se eksyy nanoputkien väliin. Valo heijastuu putkien välillä edestakaisin, kunnes se imeytyy kokonaan ja muuttuu lämmöksi. Koska valoa ei heijastu takaisin silmään, ihmissilmä ei kykene näkemään pinnan kolmiulotteisia muotoja. Tämä tekee pinnoista tasaisen ja syvän mustia. Esineet näyttävät kaksiulotteisilta mustilta aukoilta.
Koska se ei ole maalia, sitä ei voi levittää pensselillä tai suihkeella eikä se ole mekaanisesti kestävää. Materiaalin pystysuorat nanoputket ovat äärimmäisen herkkiä. Jos pintaa koskettaa sormella, putket painuvat kasaan kuin lakoon lyöty viljapelto, jolloin valonimukyky ja mustuus katoavat välittömästi.
Sen käsittely vaatii suojavarusteita. Keuhkoihin joutuessaan nanoputket voivat olla asbestin tavoin haitallisia. Materiaalin valmistus on myös erittäin kallista ja vaatii huipputeknologista laboratoriolaitteistoa, joten sitä ei myydä kuluttajamarkkinoille.
Koska Vantablack on itsessään kemiallinen patentti eikä värisävy, kuka tahansa voi vapaasti kehittää toisenlaisen tavan luoda yhtä mustaa pintaa.
Vastareaktiot muilta taiteilijoilta
Muut taiteilijat ovat ohittaneet Kapoorin yksinoikeuden kolmella ovelalla tavalla: kehittämällä korvaavia supermustia maaleja, yhteistyöllä tiedemiesten kanssa ja keksimällä kokonaan uusia materiaaliteknologioita.
Kapoorille syvästi kimpaantunut, toinen brittiläinen taiteilija, Stuart Semple, kehitti maailman vaaleanpunaisimman pigmentin (Pinkest Pink) ja myi sitä kaikille maailman ihmisille – paitsi Anish Kapoorille. Semplen maalien ostoehdoissa lukee edelleen juridisesti sitova teksti: ”Ostamalla tämän tuotteen vahvistat, että et ole Anish Kapoor, et ole millään tavoin kytköksissä häneen, etkä osta tätä tuotetta hänen puolestaan.”
Kapoor kuitenkin sai hankittua Pinkest pink pigmenttiä, ja otti Instagram-tililleen kuvan, jossa hän näyttää keskisormea, joka on upotettu suoraan tähän Pinkest Pink -jauheeseen. Kuvan saatesanaksi hän kirjoitti ytimekkäästi: ”Up yours #pink” (Haistakaa huilu).
Semple kehitti tähän vastareaktiona maailman kimaltelevimman glitternesteen (Diamond Dust), joka tehtiin mikroskooppisista lasinsiruista, jotta Kapoor ei voisi turvallisesti upottaa sormiaan siihen.
Semple kehitti myös kaikille avoimen, helposti pensselillä levitettävän akryylimaalin, Black 3.0:n, joka on erittäin lähellä Vantablackin mustuutta, mutta täysin vapaasti kaikkien muiden paitsi Kapoorin käytettävissä.
Luonnon mustat pintarakenteet
Osa taiteilijoista ja muotoilijoista on siirtynyt hyödyntämään luonnon omia mikrorakenteita. Esimerkiksi tietyt paratiisilinnut ja syvänmeren kalat ovat kehittäneet omat ”supermustat” sulkansa ja suomunsa houkutellakseen kumppaneita tai piiloutuakseen saalistajilta. Nämä pinnat vangitsevat valoa lähes Vantablackin tavoin, ja niitä tutkitaan parhaillaan biomimetiikan (luontoa jäljittelevän suunnittelun) avulla uusien taidemateriaalien luomiseksi.
Maailman mustin maali nyt
Maailman mustin maali, Musou Black, on kuluttajille tarkoitettu, joka imee noin 99,4 % valosta.
Maailman mustin pintakäsittely nyt
MIT:n kehittämä musta pintakäsittely (yli 99,99 %) ohitti vuonna 2019 valonimukyvyssään aiemmat ennätykset. Taiteilija Diemut Strebe teki yhteistyötä MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) tutkijoiden kanssa. He kehittivät uuden hiilinanoputkirakenteen, joka imee 99,995 % valosta – tehden siitä vielä Vantablackia kymmenen kertaa mustemman.
Strebe käytti materiaalia teoksessaan The Redemption of Vanity, jossa hän päällysti 16,78 karaatin keltaisen timantin tällä uudella supermustalla materiaalilla, saaden arvokkaan timantin ”katoamaan” täysin silmiltä kaksiulotteiseksi mustaksi aukoksi.