Logoilua sohvalla…

wacom2

Harjoitustehtävänä oli suunnitella logoehdotus eräälle yhdistykselle, liittyy opettajiin. Vätän sen nimeltä mainitsemista, etteivät hakukoneet siihen suotta tarttuisi. Pikkuhiljaa kehittelen myös itselleni logoa. Logon suunnittelusta minulla on aika vähän kokemusta, mutta se kiinnostaa tosi paljon. Tässä samalla on hyvä tilaisuus opetella käyttämään Illustrator-ohjelmaa ja digitaalista piirtopöytää.

HYVIÄ LINKKEJÄ LOGON SUUNNITTELIJALLE:

Vanhanaikaisesti kynällä ja paperilla

Olen kai jostain dinosaurusten aikakaudelta aloittaessani usein visuaalisen suunnittelun ihan perinteisesti lyijykynällä ja paperilla, ennen kuin asetun ”sorvin” ääreen, mielellään leppoisasti teemuki käden ulottuvilla sohvalla istuskellen. Usein ideoita pukkaa myös keskellä yötä, joten muistivihko on syytä olla yöpöydällä valmiina. En tietenkään jokaista tehtävää suunnittele ensin kynällä ja paperilla. Olisi hyvä olla aikaa kypsytellä ideaa useammankin päivän, mutta työelämässä näin leppoisa työskentelytapa ei tietenkään ole mahdollista.

Stereotypiat

Kun kyse on pursiseurasta tai kissahoitolasta, ei ole vaikeaa keksiä sopivaa kuvaa logoon, mutta kun on kyse abstraktimmasta tai laajemmasta asiasta, menee hankalammaksi, puhumattakaan jos kyseessä on aihe, joka ei itseä yhtään kiinnosta tai inspiroi. Sitä tosin voi yllättäen innostuakin aiheesta kuin aiheesta, kun asiaa alkaa pyöritellä. Ehkä se on joskus ihan hyväkin, ettei asia ole liian läheinen, jolloin osaa katsoa asiaa eri näkökulmasta.

Ideoinnin alussa mieleen helposti putkahtaa tietysti kaikki stereotyppiset mielleyhtymät, kuten tässä tehtävässä omena, kirja, kynä, karttakeppi, karttapallo, silmälasit, pöllö, kukko ja muut erilaisiin ammattiin liittyvät esineet, esimerkiksi leipurinlakki, sakset, vasara ja muut työkalut. Kirja ja kynä alkavat opetusvälineinä valitettavasti pikkuhiljaa lipua historian havinaan, jonnekin sinne aapiskukon seuraksi.

Että minua ärsyttää muuten se, että taiteilija kuvataan usein viiksekkääksi baskeripäiseksi pitkätakkiseksi mieheksi taulua maalaamassa, usein vielä piippukin suussa! ARghh! Kaikki taiteilijat eivät edes maalaa!

Teksti ja kuva vai pelkkä teksti

Kun ei millään keksi sopivaa kuvaa, voi yrittää tehdä tekstistä ikään kuin kuvan, muotoilemalla kirjaimia, leikkimällä niiden muodoilla, välistyksillä, koolla, rivikorkeuksilla ja väreillä. Kirjaimiin voi ikään kuin piilottaa kuvia tai kuviin kirjaimia. Inspiraatiota logon suunnitteluun voi etsiä vaikkapa graafikko Noma Bar:ilta.

Logon on kuitenkin oltava tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä, joten täytyy pysyä aisoissa. Jos teksti on jo erottuva ja tyylikäs, ei erillistä kuvaa välttämättä tarvita. Esimerkkejä tällaisista ovat vaikkapa Tredu ja Coca-Cola.

Logon on toimittava erivärisillä pohjilla, eri koossa, sekä painettuna että sähköisessä muodossa, ja mahdollisesti myös erilaisilla materiaaleilla. Jos logossa on värejä, pitäisi tehdä myös yksivärinen versio.

Oma idea vai alitajuinen muistijälki

Logoa kehitellessä täytyy myös tutkia kilpailijoiden logoja ja ylipäänsä muita logoja, ettei tee tietoisesti tai tiedostamatta liian samanlaista. Jostain muistin syövereistä voi ihan alitajuntaisesti tupsahtaa jokin omaksi luulemansa ”idea”, jonka onkin jossain joskus nähnyt.

Kenttätutkimusta

Googlasin ihan maailmanlaajuisesti, minkälaisia logoja vastaavilla järjestöillä on. Tutkin myös löytyykö samalla sanojen alkukirjamien lyhenteellä logoja. Löytyi, mutta niissä ei ollut mitään erikoista muotoilua. Tuo alkukirjaimien lyhenne näkyy muuten olevan yleinen kiinalainen sukunimi. Saman alan yhdistysten logoista löytyi kirjoja, kyniä, kynttilöitä, soihtuja, käsiä, omenia, valmistumislakkeja ja puita. Omena tuli vastaan yllättävän paljon. Saavatkohan opettajat oppilailta oikeasti joskus omenia?

Sanojen makustelua

Pyörittelin mielessäni yhdistyksen nimen sanoja, mitä niistä tulee mieleen; kartta ja kaupungin silhuetti, ammatit, opettajista ihmishahmo tai ihmisjoukko, koulu, luokka ja lukujärjestys. Joskus Tampereen seutuun ajatellaan myös ympäristökunnat ja -kaupungit, en tiedä miten se on tässä yhdistyksessä.

Kartta on liian monimutkainen logoon näin isossa kaupungissa. Kartasta pitäisi tehdä tosi tiivistetty ja yksinkertaistettu viiva-pallo-juttu, joka voisi kyllä olla mahdollinen idea. Myös ihmishahmo -tai joukko tosi tyyliteltynä olisi kehityskelpoinen idea. Näitäkin tuli googlettamalla vastaan, joten en olisi keksimässä mitään uutta. Yhdistin yksinkertaisen opettajahahmon alun t-kirjaimeen ja liitin kaikki kirjaimet jatkumaan katkeamatta toisiinsa.

Digikynällä suttaamista

Skannasin paperille piirtämäni logon Photoshopin kautta ja avasin sen Illustratoriin, sijoitin sen alemmalle layerille malliksi, ja ryhdyin harjoittelemaan digitaalisen piirtopöydän ja kynän käyttöä. En ollut aiemmin paljon kokeillut niiden käyttämistä, joten siinä olikin haastetta kerrakseen, että sai aikaan muutakin kuin suttua. Lopulta sain piirrettyä suurin piirtein sellaisen kuin ajattelin, ja muokkasin sitten logon muotoja Illustratorilla. Olisin tietysti voinut tehdä skannatusta kuvasta viivapiirrostiedoston suoraan, mutta halusin opetella digikynän käyttöä.

Lopettamisen vaikeus

Tapani mukaan voisin työstää harjoitusta vaikka päiväkausia, ja kehitellä vielä ihan toisenlaisia versioita, mutta maltoin lopettaa tällä kertaa saman päivän aikana, kun muutakin tehtävää on paljon odottamassa. Muotoja voisin muotoilla vielä. S:n ja a:n alamutkat ovat ehkä liian lähellä toisiaan.

Minua  häiritsee vähän se, että logon s ja a kohta on erittäin samanlainen kohta kuin Elisan logossa. Kehittelin vielä hätäisesti pienen esittelytekstin logosta. Tämä oli ihan hyödyllinen harjoitus, näitä täytyy tehdä lisää! Ei huvita laittaa kuvaa tähän, ettei google löydä sitä suotta.

Oman logon kehittely on vielä ”vaiheessa”. Olen piirrellyt sitäkin paperille, kokeillut kehitellä Illustratorilla ja googlaillut alkukirjaimia, mutta tämä homma vaatii pidemmän kypsyttelyajan.